Hitsausrobotteihin lisää vauhtia

Impecillä on noin 60 työntekijää, ja se toimii Sogn og Fjordanessa, joka on pitkään ollut Norjan alumiiniteollisuuden keskus. Yritys tarjoaa tuotteita ja palveluja alumiiniteollisuudelle mutta valmistaa myös kevytmetallisia rakennustelineitä.

– Alumiiniset rakennustelineet ovat varsin uusi asia. Niitä alettiin tehdä lähinnä öljyteollisuuden toivomuksesta. Porauslautoilla telineiden paino pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, kertoo Impecin johtaja Ståle Øvstetun.

Alumiiniteline on aivan yhtä vahva kuin galvanoidusta teräksestä tehty tuote, mutta painaa vain puolet siitä.

– Samalla päästään perinteisten rakennustelineiden korroosiopulmista, jotka voivat olla suuri ongelma offshore-käytössä. Teräksiset rakennustelineet katsotaan myös ongelmajätteeksi, kun taas alumiinin romuarvo on suuri, Ståle Øvstetun jatkaa.

Rakennustelineiden tuotanto alkoi vuonna 2006. Nyt kapasiteetti on 300 tonnia vuodessa, mutta se kasvaa nopeasti.

– Voimme vaivatta nostaa vuosikapasiteetin 1 000 tonniin. Norjassa alumiinitelineiden markkinaosuus on vajaa kolmannes, ja myös kansainvälisesti niiden osuus on edelleen varsin pieni.

Vaikka hitsaus on automatisoitu ja hoituu kahdella robotilla, kussakin telinekappaleessa on pari sataa hitsauspistettä. Tuotannon tehokkuus on tärkeää, koska alhaisemman palkkatason maat asettavat kilpailulle kovat paineet. Tämän vuoksi Impec otti yhteyttä AGAan, jonka kanssa yhtiö on ollut yhteistyössä vuodesta 1994. Tuolloin Årdal Stålindustri otti toisena merkittävänä norjalaisyrityksenä käyttöön Rapid Processing -menetelmän. Siihen asti hitsauksessa käytettiin perinteistä MAG-prosessia

AGA Norjan tekninen asiantuntija Helge Bergfjord oli toteuttamassa muutosta.

– Meillä oli mahdollisuus osoittaa asiakkaalle, mikä etu MAG-umpilankahitsaukseen siirtymisestä oli. Roiskeet vähenivät ja samalla teräksestä kehittyvä savu puolittui, kertoo Helge Bergfjord.

Hänen tehtävänään oli myös Rapid Processingin käyttöönotto, kun yhtiö pari vuotta myöhemmin alkoi työstää alumiinia. Nopeus voitiin kaksinkertaistaa muuttamalla hieman parametreja ja hitsausrobotin kulmaa.

– Valitettavasti tämä ei kuitenkaan nosta tuottavuutta kuin viisi prosenttia, koska käyttäjä ei voi lisätä omaa nopeuttaan yhtä helposti, hän toteaa.

Mutta hitsausrobotin nopeuden kaksinkertaistaminen tarkoittaa kaasun käytön puolittumista.

– Jos hitsausrobottia käytetään 1 850 tuntia vuodessa, ja tuottavuusparannus on 5 prosenttia, se merkitsee työn nopeutumista 92,5 tunnilla. Jokainen hitsaustunti maksaa 1 000 kruunua. Näin vuosisäästö olisi 92 500 kruunua, Helge Bergfjord laskee.

Impecillä on kaksi hitsausrobottia, ja kun toisen asetusmuutokset on nyt tehty, yrityksessä arvioidaan, että toisen muutokset voidaan tehdä itse.

Muutosten teko kesti Impecissä kaksi päivää. Siihen sisältyi myös käyttäjien koulutus.