Plasmaleikkaus

Plasmaleikkausmenetelmä kehitettiin 1950-luvulla sellaisten metallien työstämiseen, joita ei voitu leikata tavanomaisella kaasuleikkauksella. Tällaisia materiaaleja ovat esimerkiksi ruostumaton teräs, alumiini ja kupari.

Menetelmää on alettu myöhemmin soveltaa myös seostamattoman ja niukkaseosteisen teräksen leikkaukseen ja tarkkuusleikkaukseen.

Plasmakaasu on kokonaan tai osittain ionisoitunutta, ja se muodostuu positiivisista ioneista ja negatiivisista elektroneista. Näin ollen plasmakaasu johtaa sähköä. Plasma sisältää myös paljon energiaa. Plasma sulattaa materiaalia paikallisesti, ja sula materiaali poistetaan leikkauksesta kaasuvirtauksen avulla.

Plasmaleikkaus on sulatusleikkausmenetelmä, jossa sula materiaali poistetaan kuuman plasmaliekin energian avulla. Plasmaleikkaus eroaa kaasuleikkauksesta siten, että siihen ei liity hapetusta. Poikkeuksena on leikkaus, joka tapahtuu hapen tai muun hapettavan kaasun avulla.

Riskit voidaan välttää noudattamalla tulitöiden turvallisuusohjeita.