Tämä on ilmakaasujen esittelyosio, jossa voit tutustua kaasujen valmistukseen ja käyttöön erilaisissa jokapäiväisen elämän käyttökohteissa.
Meitä ympäröivä ilma on useiden kaasujen seos, joka muodostuu kuitenkin lähes kokonaan kolmesta pääosasta: typestä, hapesta ja argonista. Viipalekaaviossa on esitetty näiden kaasujen osuudet kuivassa ilmassa prosentteina.
Ilmaa käytetään kaasunvalmistuksen raaka-aineena. Kaasujen erottamisen jälkeen jäljelle jäävä osuus seoksesta voidaan palauttaa ilmakehään. AGAn tärkeimmät kaasutuotteet ovat happi, typpi ja argon.
Yleisin tapa erotella kaasut ilmasta on kryotekniikka ja tislaus. "Kryo"-etuliite on kreikkaa ja tarkoittaa hyvin kylmää.
Ilma tiivistyy kylmetessään ja muuttuu nesteeksi, kun lämpötila on -194 °C. Koska ilman komponenttikaasujen kiehumispisteet poikkeavat toisistaan, kaasut voidaan erottaa tislaamalla. Ensimmäinen nestemäisestä ilmasta erottuva kaasu on typpi, jonka kiehumispiste on -196 °C. Seuraavaksi erottuu argon (-186 °C) ja viimeisenä happi (-183 °C).
Kaasu, jonka kiehumispiste on alhaisin, erottuu siis nestemäisestä ilmasta ensimmäisenä ja nousee höyrynä ylöspäin. Painesäiliön yläosassa lämpötila on taas matalampi, jolloin kaasu tiivistyy uudelleen nesteeksi ja se kerätään talteen. Jalokaasuista neonia, kryptonia ja ksenonia voidaan tuottaa samalla menetelmällä.
